Lataa pdf versio tästä
Maanvarainen pilari- ja seinäantura   
Lyhyt kuvaus
Ohjelmalla voidaan mitoittaa suorakaiteen muotoinen maanvarainen
pilari- tai seinäantura. Ohjelmalle annetaan seuraavat lähtötiedot
- Materiaali- ja ympäristötiedot
- Anturan mittatiedot
- Pysty, vaaka - ja momenttikuormat kahdessa suunnassa (pysyvä + 0-5 muuttuvaa kuormaa)
- Maaparametrit tai vaihtoehtoisesti kantokestävyys
- Raudoitustiedot
Ohjelma muodostaa annettujen kuormitustietojen perusteella
EN1990-1 mukaiset kuormitusyhdistelyt murto- ja käyttörajatilatarkasteluja
varten. Ohjelma tekee maapohjan kantokestävyyden tarkistuksen EN1997-1 mukaan
valitulla mitoitusmenetelmällä (DA2 tai DA2*). Teräsbetonirakenteen mitoitus
tehdään EN1992-1-1 mukaisesti tarkistamalla murtorajatilan taivutus- ja
leikkauskestävyydet kahdessa suunnassa sekä lävistysmurtokestävyys.
Leikkauskestävyys lasketaan leikkausraudoittamattoman rakenteen mukaisesti,
ilman leikkausraudoitusta. Käyttörajatilatarkastelu sisältää halkeamaleveyden
laskennan ja tarkistuksen kahdessa suunnassa. Lisäksi käyttörajatilassa
lasketaan maanpaineen lineaarinen jakautuminen eri kuormitusyhdistelmillä.
Ohjelma ei sisällä painuman laskentaa eikä tarkistusta.
Laskentaperusteet
Materiaalit
Materiaalien lujuusarvot lasketaan EN1992-1-1 luvun 3
mukaisesti käyttäen kansallisen liitteen mukaisia kertoimia ja osavarmuuslukuja.
Käytetyt arvot näytetään ohjelman käyttöliittymässä ja laskelmaraportissa.
Kuormitukset
Anturan ja peruspilarin paino sekä anturan yläpuolella
olevan täytön paino lasketaan mukaan automaattisesti. Käyttäjä antaa muun
pysyvän kuorman ja 0-5 muuttuvaa kuormaa peruspilarin yläreunan keskellä.
Kuormitusyhdistelyt
Tutkittavat kuormitusyhdistelmät muodostetaan
automaattisesti EN1990 lukujen 6.4 ja 6.5 mukaisesti käyttäen kansallisen
liitteen mukaisia yhdistely- ja osavarmuuskertoimia.
Kuormitusyhdistelyissä otetaan yhdistelmiin mukaan kaikki
muuttuvat kuormat kuitenkin niin, että tuulikuormista vain yksi kerrallaan
otetaan mukaan. Esimerkiksi kuormista ”Tuuli X” tai ”Tuuli Y” vain jompikumpi
tulee mukaan samaan kuormayhdistelmään.
Rakenteen mitat
Laskenta suoritetaan annetuilla rakenteiden
nimellismitoilla. Raudoituksen sijainti lasketaan annetun suojaetäisyyden ja
raudoituksen nimellishalkaisijan mukaan.
Kantokestävyys (EN1997-1: 6.5.2)
Ohjelmalla voidaan laskea kantokestävyys analyyttisellä
menetelmällä käyttäen EN1997-1 liitteen D mukaista menetelmää ja annettuja
maaparametrien arvoja. Vaihtoehtoisesti ohjelmalle voidaan antaa erikseen
laskettu, muuten määritelty tai tunnettu kantokestävyyden arvo R/A’ (kPa).
Kantokestävyyden tarkistus tehdään käyttäjän valitsemalla
mitoitusmenetelmällä DA2 tai DA2* (EN1997-1 luku 2.4.7.3.4). Kuormituksen
epäkeskisyyden laskenta tehdään valitun mitoitusmenetelmän mukaisesti joko
käyttäen kuormituksen edustavia arvoja (Frep) tai laskenta-arvoja (FEd).
Mikäli kantokestävyys lasketaan annettujen maaparametrien
perusteella lasketaan anturan tehollinen ala ja kantokestävyys erikseen
jokaisella kuormitusyhdistelmällä ja tarkistetaan että mitoitusehto Vd
≤ Rd EN1997-1 (6.1) täyttyy kaikilla kyseeseen tulevilla
kuormitusyhdistelmillä.
Mikäli perusmaan kantokestävyys on tunnettu eikä sitä
lasketa ohjelma laskee anturan tehollisen alan ja tarkistaa ettei annetun
kantokestävyyden arvoa ylitetä millään murtorajatilan kuormitusyhdistelmällä.
Liukumiskestävyys (EN1997-1: 6.5.3)
Perustuksen liukumiskestävyyttä ei tarkisteta vaan
oletetaan, että se on riittävä.
Taivutuskestävyys (EN1992-1-1: 6.1)
Taivutuskestävyys tarkistetaan erikseen kahdessa pääsuunnassa.
Ohjelma laskee perusanturan taivutuskestävyyden EN1992-1-1 mukaisesti
annetun raudoituksen pinta-alan ja sijainnin perusteella. Betonin
jännitysresultantti lasketaan suorakaiteen perusteella kohdan 3.1.7(3)
mukaisesti.
Taivutusmomentin laskenta-arvo lasketaan peruspilarin reunassa
erikseen jokaiselle murtotilan kuormitusyhdistelmälle, mitoitusarvona käytetään
eri kuormitusyhdistelmien mukaista suurinta taivutusmomentin arvoa.
Leikkauskestävyys (EN1992-1-1:6.2.2)
Leikkauskestävyys tarkistetaan erikseen kahdessa
pääsuunnassa.
Leikkauskestävyys lasketaan ilman leikkausraudoitusta
olettaen, että leikkausraudoitusta ei käytetä.
Leikkausvoiman mitoitusarvona käytetään peruspilarin
reunassa laskettua leikkausvoimaresultanttia joka lasketaan ja tarkistetaan
erikseen jokaiselle kuormitusyhdistelmälle.
Lävistyskestävyys (EN1992-1-1: 6.4)
Suomen kansallisen liitteen mukaisesti
lävistyskestävyystarkastelua ei tehdä EN1992-1-1:6.4 mukaan vaan noudatetaan RakMK
B4 ohjeita. Lävistysvoima ja sen vähennys lasketaan murtotilan mukaisen maanpainejakauman
perusteella erikseen jokaiselle murtotilan kuormitusyhdistelmälle, tarkistaen
ettei laskettu lävistyskestävyyden arvo ylity.
Minimiraudoituspinta-ala (EN1992-1-1:9.2)
Minimiraudoituspinta-ala lasketaan palkkirakenteen
mukaisesti ja ohjelma tarkistaa, että valitun raudoituksen pinta-ala täyttää
vaatimuksen
Halkeamaleveyden tarkistus (EN1992-1-1:7.3)
Halkeamaleveys lasketaan erikseen molemmissa pääsuunnissa
EN1992-1-1 kohdan 7.3.4 mukaisesti käyttäen valittua raudoitusta jonka
oletetaan jakautuvan tasaisesti koko anturan leveydelle.
Ohjelma tarkistaa, ettei taulukon 7.1N mukaista halkeamaleveyttä
ylitetä pitkäaikaisen kuormitusyhdistelmän vallitessa.
Käyttöliittymä

Kuva 1, Käyttöliittymän pääsivu
Ohjelman käyttöliittymä jakautuu kolmeen pääosaan.
- Yläosassa vasemmalla ovat syöttökentät kaikille mittatiedoille.
Kentän vieressä olevia nuolipainikkeita käyttämällä voi helposti hakea
sopivan/riittävän arvon kyseiselle mitalle koska laskenta päivittyy
välittömästi arvoa muutettaessa. Vaihtoehtoisesti mitan voi syöttää lukuna
normaaliin tapaan jolloin laskenta päivittyy kun painetaan Enter tai siirrytään seuraavaan kenttään.
- Yläosassa oikealla on yhteenveto tehtyjen mitoitustarkastelujen
tilasta. Vihreä pallo tarkoittaa hyväksyttyä tarkistusta, muussa tapauksessa pallo
on punainen.
- Käyttöliittymän alaosassa on seitsemän alisivua joissa voidaan
antaa ja muuttaa loput lähtötiedot ja/tai katsella tarkemmat tulokset tehdyistä
mitoitustarkistuksista.
Materiaalit
Tällä alisivulla voit valita käytettävän betoni- ja teräslaadun,
rakenneluokan ja ympäristön rasitusluokan.
Sivulla näkyy käytettävät materiaalien lujuusarvot sekä
säilyvyyden/betonipeitteen tarkistuksen tila.
Huomautus: Eurokoodi ei varsinaisesti tunne
käsitettä ”rakenneluokka” vaan mahdollisuus käyttää pienempiä
materiaaliosavarmuuslukuja on kytketty toteutuksen laadunvalvonnan tasoon ja toleranssiluokkaan
kansallisen liitteen kohdan A.2.1 mukaan jossa viitataan RakMk rakenneluokkiin.
Nämä vaatimukset tulevat muuttumaan kun uudistettu B-sarja julkaistaan.
Kuormitukset

Kuva 2, Alisivu ”Kuormitukset”
Tällä alisivulla annetaan kuormitukset taulukossa Kuormat.
Kuorma-arvot annetaan peruspilarin yläreunan tasolla josta ohjelma ”siirtää” ne
perustustasoon. Huomaa, että normaalitilanteessa arvot Hx ja My
ovat erimerkkisiä vaikuttaakseen ”samaan suuntaan”.
Painikkeella Lisää
voidaan lisätä uusi muuttuva kuorma ja vastaavasti painikkeella Poista voidaan poistaa (valittu rivi)
kuorma.
Sivun alempi taulukko sisältää automaattisesti muodostetut
kuormitusyhdistelyt murtorajatilassa ja käyttörajatilassa. Huomaa, että kun
kuorman luokka on Tuuli useammalla kuormituksella, ei näitä kuormia
sisällytetä yhtäaikaisesti samaan yhdistelmään.
Taulukossa näytetään erikseen yhdistelmän voimasuureiden edustavat arvot (Frep=ΣψiFi) ja mitoitusarvot (FEd=ΣγiψiFi).
Kantokestävyys (GEO)

Kuva 3, Alisivu "Kantokestävyys"
Alisivulla tehdään valinta lasketaanko kantokestävyys
maaparametrien perusteella vai käytetäänkö valmiiksi määriteltyä ja siten tunnettua
kantokestävyyden arvoa. Jälkimmäinen vaihtoehto mahdollistaa esimerkiksi
kallionvaraisen anturan mitoituksen.
Mikäli halutaan laskea kantokestävyyden arvo, annetaan sitä
varten vallitsevat perustamisolosuhteet ja tarvittavat maaparametrit.
Alinna oleva taulukko sisältää kaikki lasketut välisuuret
eri kuormitusyhdistelmillä, kun kaikilla yhdistelmillä käyttöaste Vd
/ Rd < 1.0 on kantokestävyys riittävä. Taulukossa näytetään myös
kantokestävyyden laskemisessa tarvittavat kantavuus-, muoto- ja muut kertoimet
(ei näkyvissä kuvassa).
Sivulla on myös kaaviokuva joka näyttää tehollisen alan ja
kuormituksen sijainnin taulukossa valittuna olevan kuormitusyhdistelmän
vallitessa.
Taivutuskestävyys (STR)

Kuva 4, Alisivu "Taivutuskestävyys"
Alisivu sisältää taivutuskestävyyden laskennassa käytetyt
alku- ja väliarvot sekä lopputuloksen, laskennan tulokset näytetään kahdessa
pääsuunnassa. Momentin mitoitusarvo on kaikkien murtotilan
kuormitusyhdistelmien mukainen taivutusmomentin maksimiarvo.
Tällä sivulla annetaan myös valittu raudoitus erikseen
kummassakin suunnassa.
Painiketta
painettaessa ohjelma ehdottaa automaattisesti
yhtä raudoitusvaihtoehtoa jolla saavutetaan riittävä kestävyys ja jolla minimiraudoitusalan
vaatimus toteutuu.
Leikkauskestävyys (STR)

Kuva 5, Alisivu "Leikkauskestävyys"
Alisivu sisältää leikkausraudoittamattoman rakenteen
leikkauskestävyyden laskennassa käytetyt alku- ja väliarvot sekä lopputuloksen,
laskennan tulokset näytetään kahdessa pääsuunnassa.
Leikkausvoiman mitoitusarvo on maksimiarvo kaikkien
murtotilan kuormitusyhdistelmien mukaisista leikkausvoimista.
Lävistyskestävyys (STR)

Kuva 6, Alisivu "Lävistyskestävyys"
Alisivu sisältää lävistyskestävyyden laskennassa käytetyt alku- ja väliarvot sekä lopputuloksen.
Tulokset näytetään kuormitusyhdistelmälle jonka vallitessa lävistyskestävyyden käyttöaste (VEd – ΔVEd) / Vc saa maksimiarvon.
Käyttörajatila

Kuva 7, Alisivu "Käyttörajatila"
Alisivulla näytetään halkeamatarkastelun väli- ja
lopputulokset molemmissa pääsuunnissa pitkäaikaisella kuormitusyhdistelmällä.
Alempi taulukko sisältää pystykuormituksen resultantin ja
epäkeskisyydet sekä pohjapaineen keskiarvon qk(k.a), että suurimman
arvon qk(max) kaikilla käyttötilan kuormitusyhdistelmillä.
Alisivulla näytetään myös kaaviokuva jossa nähdään pohjapaineen
jakautuminen eri kuormitusyhdistelmillä. Klikkaamalla ja valitsemalla taulukon yhden
rivin saa kaavion näyttämään painejakautuman vastaavalla kuormitusyhdistelmällä.
Pistekatkoviiva näyttää neutraaliakselin paikan ja suunnan.